Marketta osti syksyllä pihalleen lintulaudan ihan oravia varten. Siinä on käyty ahkerasti, koska pähkinät ovat aina hävinneet. emme ole kuitenkaan nähneet ketään ennenkuin eilen näin. Se orava oli aika pieni, joten varmaan se oli sama joka alkusyksyllä oli ihan pieni. On onneksi ollut näin lämmintä, että on ehtinyt kasvaa ennen pakkasia. Se söi oikein kauan ja niin nätisti kuori aina pähkinän ja otti seuraavan ja kuori ja söi, vaikka kuinka kauan. Tänään taas iltapäivällä, kun Olli oli jo tullut koulusta niin orava tuli taas syömään mutta pähkinät oli loppu. Menimme äkkiä Ollin kanssa laittamaan lisää, mutta emme ainakaan nähneet sitä enää ja sitten rupesi hämärtämään. Huomenna on sitten pähkinät valmiina tarjolla kun tulee.

Joskus aina sanotaan, että jääkaappi on niin tyhjä, ettei ole muuta kuin valo. Minun jääkaapissani ei ole pariin viikkoon ollut edes valoa. (No on siellä kuitenkin muuta ollut.) Se lampun suojus oli niin tiukassa, etten saanut sitä ihan tosta noin pois. Sitten en muistanut sitä ennenkuin ihan kauppaan lähtiessä tai vasta kaupassa. Aamulla muistin ja onnistuin. Otin vanhan lampun malliksi. Löysinkin hyllystä samanlaisia, mutta ne oli niin ylhäällä, etten ylettynyt. Myyjiä ei näkynyt, mutta lähellä oli yksi ystävällisen näköinen nuorempi nainen. Kysyin häneltä, että onkohan hän pidempi kuin minä. Ei varmaan paljon ollut, mutta hiukan ja sitten hän oli notkeampi, että sai sieltä hyllyjen välistä lykättyä lampun reunaan päin ja sai sen otettua. Kiitin kovasti avusta. Sain sen vielä paikalleenkin ja nyt on taas valo jääkaapissakin.