Eilisestä päivästä tuli vielä hauskempi kuin olin ajatellut. Koirat tuotiin jo aamulla ja aamupäivällä Aili soitti, että jos olen kotona niin hän tulee kylään. Mikäs sen mukavampaa. Aili tulikin jo kahdentoista autossa. Koirien kanssa lenkkeilyt jäivät sitten vain pieniin pissatuksiin. Aili lähti vasta illalla sellaisella autolla, joka lähti varttia yli seitsemän. Saimme oikein kunnolla jutella ja olla yhdessä. Kyllä Juhakin iltapäivällä pistäytyi. Tulikin sopivasti syömään kanssamme. Me tietysti laitoimme Juhan tiskaamaan (hän tekee sen mielellään). Aili kertoi, että Viljolla on myös syöpä. Hän saa hoidoksi 40 kertaa sädehoitoa ja nyt on pari kertaa vielä. Meitä on nyt sitten 4 serkusta, jotka olemme samaan aikaan olleet hoidossa syövän takia. Minä olen kaikista paljon nuorempi. Ja minulla oli jo toisen kerran, siis nyt oli etäpesäke ensimmäisestä.

Seitsemän jälkeen lähdin Inkan ja Liisan kanssa lenkille ja menimme kanalin vartta ja vanhoja katuja ankkalammelle saakka. Koirulaiset haettiin vasta puoli yhdeksän aikaan.

Tässä on kuva, josta näkyy kuinka me nautimme toistemme seurasta. Koirat tykkää, kun minä rapsutan ja minä tykkään rapsuttaa.