Olin tänään CC:ssä. Meillä olikin nyt aika erilainen tapaaminen kuin yleensä. Se toimii vapaaehtoisten voimin, eikä yleensä ole ketään seurakunnan työntekijöitä siellä. Joskus siellä poikkeaa diakoni Leenamme, joka on yhdyshenkilömme ja hän huolehtii myös kahvinkeittäjistä ja tekee heille vuorolistat. Sitten hän käy ostamassa kahvista tulleilla rahoilla esim. lankoja, joista kudomme sitten näitä äiti-Teresan peittoja. Hän myös lähettää ne Intiaan. Hän kävi myös tänään meitä tervehtimässä.

Toisinaan joku papeistamme pyydettäessä poikkeaa siellä. He pitävät sitten pienen puheen, veisaamme ja juomme yhdessä kahvia ja juttelemme. Tänään meille tuli vieraaksi pappimme Purtsi. Hän oli varannut koko kaksituntisen meille. Hän on ollut täällä jotain 20 vuotta, mutta toimi ensin nuorisopappina ja sitten opiskelijoiden pappina ja on pitänyt mahdottoman määrän rippikouluja. Nyt hänestä tuli kappalainen.

Hän piti myös puheen eilisen tekstin pohjalta. Sitten hän antoi meille ryhmätyön, koska hän on aina tottunut niin tekemään rippikouluissa. Meillä oli tehtävänä miettiä ja keskustella lapsuutemme ajan kirkonmenoista ja hartauksista kotona ym. Hän jakoi meidät kolmen henkilön ryhmiin ja antoi 10 minuuttia aikaa.

Minä olen siellä nuorimpia, taitaa yksi nuorempi olla. Sitten siellä on ainakin kolme yli 90-vuotiasta. Suuri osa näistä vanhoista ei ole koskaan tehnyt tälläisiä ryhmätöitä, mutta aihe oli niin kiinnostava, että olisi riittänyt juttua vaikka kuinka kauan. Kun sitten purimme tätä juttua niin meillä oli kaikilla oikein hauskaa. Olen varma, että Purtsikin nautti ja hän sanoikin, että hän kuuli paljon mielenkiintoisia uusia asioita vanhoista ajoista. On se ihan mukavaa,kun välillä on vähän erilaistakin, kyllä se piristää.