Tai ainakin jotain tuon tapaista se nimi oli. Nimittäin sen kuntoilulaitteen nimi, jonka ostin viime viikolla. Marketta sen toi kotiin, kun se oli niin raskas ja iso laatikko. Eilen Marketta ja Henni kävivät kokoamassa sen, kun se oli niin raskas ja monimutkainen, ettei se minulta onnistunut. Sylvi oli minun luonani, kun he tulivat ja kyllä hän ihmetteli sitä. Tänään kun hän soitti ja kysyi, että mikä se oikein oli ja kuuli, että sellainen kävelyjuttu, niin hän sanoi, että se onkin hyvä, ettei minun sitten enää tarvitse lähteä ulos kävelemään. Aion kyllä kävellä ulkona aivan yhtä paljon kuin tähänkin asti,  mutta nämä pienen steppailut ovat sitten lisäksi.  Enhän voi paljon ja rankasti ottaakaan, kun on se verenpainelääkityskin. Että ihan vaan rauhallisesti muutama askel ohimennen silloin tällöin.  En varmaan muuten olisi ostanut, mutta kun oli 80% alennus niin en voinut olla ostamatta.  Kyllä se ihan kivalta tuntuu. Saa nyt sitten nähdä kuinka paljon tulee käveltyä siinä.