Kirkossa oli illalla Joel Hallikaisen konsertti. Hän kertoi, että on jo kolmesataa kertaa pitänyt konsertin kirkossa ja nyt kahden vuoden tauon jälkeen tämä on ensimmäinen.

Siellä oli paljon yleisöä ja mukana olin minäkin, joka olen varmaan euroopan epämusikaalisin ihminen. Ihan kivalta se kuitenkin kuulosti. Hänellä oli kaverinaan Seppo Jokinen, joka piti puheen ja loppurukouksen. Oikein mukavasti Hallikainen jutteli aina laulujen välillä. 

Nyt paistaa aurinko kauniisti ja tuulikin on tyyntynyt. Puut ovat nyt ihan täydessä lehdessä. Kirkko on tämän näköinen meiltä katsottuna.

Sinä aikana kun olin konsertissa oli joku tässä lentelevistä lokeista kakkinut minun kahteen parvekelasiin pienet pruitaukset. Onneksi Marketta pesi viime viikolla ikkunat, joten riitti kun pyyhin märällä ne kohdat. Nyt ovat taas hyvän näköiset.