Tänään on tasan neljä kuukautta leikkauksesta ja kävelin nyt ensimmäisen kerran senjälkeen Marketan luokse. Kyllä se ihan ventiksi vei, mutta en soittanut Markettaa hakemaan vaan kävelin loppuun asti. Takaisin tulin sitten auton kyydissä.  Ensi viikko on vielä parempaa aikaa, kun solumyrkky annetaan vasta seuraavalla viikolla.

Olen nyt kutonut kolmet vanttuut ja Äiti Teresan peiton lappuja 21 kappaletta. On kiva, kun pystyn ja jaksan jo kutoa.

Nämä kudoin itselleni, kun on kolmekin vihreää takkia.

Nämä on Hennille ja tosi paksusta ja pehmeästä langasta.

Nämä on myös Hennille ja ovat myös pehmeät ja vähän paksutkin.

Eilen kävi joulurahan kerääjä talonmiehelle ja siivoojalle. Hän oli toisesta rapusta ja tuli keskustelua, kun minun tukkani on niin lähtenyt ja hän ei tiennyt, että olen sairastanutkaan. Hän sanoi, että ei ole mitään väliä, vaikka tukka lähteekin, kun on niin kauniin muotoinen pää. En ole ajatellutkaan koskaan asiaa tältä kantilta. Mietin asiaa jälkeenpäin ja tulin siihen tulokseen, että kyllä niitä päitäkin on monen mallisia.