Puolen yön aikaan tulin kipeäksi, ja oloni paheni koko ajan niin, että neljän aikaan tilasin ambulanssin ja se vei minut ensiapuun. Ambulanssikuskit käski ottaa vaan avaimen mukaan ja kengät jalkaan, etten muuta tarvitsisi.. Olin odottaessani laittanut puseron, polvihousut, sukat ja liivin laukkuun ja otin vielä kännykän ja kukkaron mukaan. Minulle laitettiin heti kolmea lääkettä suoneen tiputettuna ja vaihdettiin pari kertaa tyhjät pussit uuteen. Seitsemältä otettiin labranäytteet ja olivat epävarmoja, että lähetetäänkö minut kotiin vai pitääkö siirtää Poriin. Sitten otettiin vielä röntgenkuvia. No kotiin pääsin, mutta vakituisesti otettava särkylääkkeen annos tuplattiin. Ja luvattiin lähettää Poriin tieto tästä minun lääkärilleni ja saan häneltä sitten uuden reseptin.

Munlla on lukemisen alla Lempi Pursiainen ja kirjan nimi on Muistojen Vartija. Tuon Lempi Pursiaisen mies Eemeli on aika sekaisin kun hänellä on alzheimerin tauti. Tässä kirjasssa kerrotaan tästä ja olen sen joskus kauan sitten lukenut. Silloin ei ollut ketään lähituttavaa vastaavassa taudissa, mutta nyt on serkkuni vaimo tässä taudissa. On ollut aika mielenkiintoista lukea tätä kirjaa. Saan sen nyt illalla loppun luetuksi. En jätä tätä kirjaa itselleni. Sen kirjan Neljä äitiä minä jätin itselleni, kun  siinä oli se kertomus siitä Rebekasta ja haluan sen jättää.

Tänään minulle tuli 8 aamulla laittamaan säleverhot, ja niinpä soitin sairaalasta aamulla viiden aikoihin Marketalle ja hän meni meille, että firman mies pääsi laittamaan verhoja, kun minä jouduin sairaalaan.