Tänään menin taas Pyynpäähän. Minulla on Ollin lukujärjestys. En kuitenkaan katsonut sitä, kun tiesin ihan ilman muuta, että yhdeltä hän pääsee koulusta. Menin hyvissä ajoin ja ensin menin koirulien kanssa metsään. Sitten laitoin perunat kiehumaan. Samalla siinä kudoin sukkaa ja rapsuttelin koiria, he kun aina ovat vieressäni sohvalla, toinen toisella ja toinen toisella puolella. Minulle tuli ennen yhtä sellainen olo, että rupesin jo syömään. Menin  taas sohvalle ja sitten rupesin jonkin ajan päästä ihmettelemään, että mitähän kello on kun ei Olli jo tule.  Se oli jo kaksikymmentä minuuttia vailla kaksi. Ihmettelin, että mikä nyt on tullut, kun hän noin viipyy. Samalla minulle välähti, että tänäänhän on kahden päivä. No se siitä sitten, niinpä menin pitkäkseni ja otin nokoset. Kyllä Olli sitten ihan oikeaan aikaan tuli koulusta kotiin. 
Minulla on nyt siellä sudokulehti, jota myös täytän. Täytin sitä tänäänkin aina välillä. Siinä onnistuinkin nyt hienosti. En ole koskaan ennen onnistunut samurai-sudokun täyttämisessä, mutta nyt sain sellaisen täytettyä ihan valmiiksi asti.  Siinä vieressä luki, että se on helppo, mutta kyllä siinä aika kauan viipyi ja miettiä sai oikein tosissaan. Aloitin seuraavan sellaisen täyttämisenkin ja pääsin hyvään alkuun. Samana päivänä sitä sitten sohrii kellon kanssa mutta onnistuu ristikon täyttämisessä, hyvä näin.

Tänään on ollut oikein hieno syyspäivä ja olin Marketan ja koirien kanssa pienellä lenkilläkin hänen töistä tultuaan. Nyt on luonto kaunis, puut ja pensaat ovat hyvin värikkäitä.