Nyt on sitten kuukausi aikaa siitä, kun minut leikattiin. Monenlaisia päiviä on ollut ja aika kipeänä maannut. Kyllä kuitenkin  parempaan päin mennään. Solumyrkky viime viikolla teki paljon takapakkia kuntooni ja uusia kipuja, mutta alkaa sekin helpottamaan.

Ei minulla ollut tarkoitus tästä blogista mitään sairas- ja valitusjuttua tehdä, mutta se täyttää nyt minun päiväni ja askareeni ovat nyt sen ympärillä. Ei voi mitään, kaikki on kestettävä mitä vastaan tulee, eikä osaansa voi valita.

Tänään aurinko paistaa ja on lämmin ja hieno ilma. Katsoin mittarista, että ulkona on 18 astetta lämmintä. Olen tänäänkin ollut vähän kävelemässä.