Ulkoa kuului kovaa huutoa. Kun menin ikkunasta katsomaan niin siellä Leidi huusi kovin ja katseli vieressä olevaa lokkia, joka astuis lähemmäksi ja Leidi yritti nokallaan lyödä sitä ja huusi kovin. Ajattelin tietysti, että nyt on tullut ryppy rakkauteen, mutta sitten liiteli komeaa vauhtia lokki, ilmeisesti Joonatan. Hän tuli paikalle ja alkoi hätistää ahdistelevaa lokkia pois. Kyllä siinä jonkun aikaa meni ennenkuin onnistui. Aivan pienen aikaa Joonatan siinä sitten oli Leidin kanssa ja he olivat oikein hyvässä sovussa. Siinä vaiheessa sitten huomasin, että olisin saanut aika kivoja kuvia. Mutta kun oli niin jännää, ettei yhtään tullut aikaisemmin mieleen. No, eihän Joonatan siinä sitten kauaa ollut, kun on taas sadeilma niin lähti jonnekin sateensuojaan. Kävi sentään pelastamassa Leidin pulasta. Kyllä jossain kuulomatkan päässä on.

Eilen alkoi iltapäivällä satamaan ja ukkostamaan. Oli oikein kovia rankkasadekuuroja. Nyt tänään sataa edelleen ja yksi ukkoskuurokin oli jo aamutuimaan. Ei tuonne viitsi mihinkään uloskaan lähteä. Aloitin eilen uuden sukankutimen. Kudon sitä sitten ja katson telkusta Sydämen asialla ohjelmia. Viime viikolla oli niin kiire, etten ehtinyt katsoa, joten tallensin ja katson nyt. Nyt on tumma koneellinen pyörimässä, joten pian on pyykin levitystä. Sitten voikin jo ruveta miettimään, että mitähän tänään söisi. Minulla on pakkasessakin monta erilaista annosta jos en viitsi keittää mitään. 

Tuolla sateessa Leidi yksinään värjöttelee minä saan sentään olla sisällä kuivassa ja lämpimässä. Ja ruokaa voin mieliteon tullessa hakea ja liikkeelle lähteä jos tuntuu siltä. Ei ole helppoa linnuillakaan.