Eilen oli se lääkärintarkastus Porissa. Se meni oikein hyvin koko reissu. Olin nyt linja-autolla, kun sytojen aikana kävin taksilla. Linja-auto oli molempiin suuntiin vakiolinja, joten kiersimme Eurajoella Irjanteen kautta ja Luvialla kirkonkylän kautta. Oli oikein kivaa katsella maisemia ja vanhempiakin taloja pienemmän tien varrella.

Toipumiseni on edistynyt hyvin ja lääkärikin ihmetteli, kun niin ison leikkauksen jälkeen olen näin hyvässä kunnossa ja kun ne sytostaattihoidot vielä veivät kunnon ihan alakanttiin. Hän käski jatkaa kävelyä ja ulkoilua, se on kaiken a ja o, ja tietenkin terveellinen ruokavalio. Se nyt vähän on peikkona tuolla mielessä, kun se voi uusia milloin vain, vaikka voi olla ettei se uusikkaan. Eipä silti, ei kukaan muukaan tiedä huomista päiväänsä.

Sen ensimmäisen solumyrkyn jälkeen tulivat ne jalka- ja käsivaivat, niin ne eivät ole hävinneet. Lääkäri sanoi, että jos ne paranisivat ne olisivat jo poistuneet. Nyt ne ovat sitten koko loppuiän minulla. Mutta pärjään kyllä niiden kanssa. Enkä enää kaatua meinaa niinkuin alussa. Nyt on sitä pistelyä, kankeutta, voimattomuutta ja palelua. Sitten vaan kesälläkin tillukkaat jalkaan.

Kun olin näin hyvässä kunnossa ja heinäkuussa on loma-aika niin seuraava aika minulle tuli 4 kuukauiden päähän eli elokuun 11. päivä.

Kun eilen pääsin kotiin niin olin väsynyt mutta onnellinen.