Olin eilen Marketan luona. Olikin oikein mukava ilta. Kaikenlaista mukavaa muksujen ja koirien touhuja seuraillessa. Olin myös avustajana, kun Olli leipoi suklaamuffinseja. Niistä tulikin herkullisia.  Saan vielä tänäänkin kotona herkutella, kun sain niitä mukaani.  Olli siinä venytteli jalkistreeneillä tehtyjä venytyksiä. Olin sitä mieltä, että ne tekisivät minullekin hyvää. Ollin mielestä en varmaan pystyisi oikein mitään niistä tekemään. No tietysti piti näytttää.  Heti kun pääsin lattialle istumaan niin Liisalle tuli kova hätä, että mitä kamalaa nyt mummulle tapahtui ja tökki minua yrittäen auttaa. Kyllä Liisalle sitten selvisi, ettei ole hätää. Senjälkeen hän ei siirtynyt mihinkään vaan vaati koko ajan rapsutuksia. No kyllähän ne venytykset tuntui, vaikkei ne ehkä oikein loppuun asti tehtyjä olleet. Sitten oli vielä lantionpyöritystä ja siitä Olli oli sitä mieltä, että se on niin vaikeaa, etten sitä pysty ollenkaan. Taas mummu yllättti ja pyöritti lantioitaan notkeammin ja paremmin kuin Olli.  

Hyvää ystävänpäivää kaikille!